Historiikki

Nurmeksen Yrittäjät 1951- 2001

(otteita vuosien varrelta, koonnut Seppo Harju)
Vuoden 1951 loppupuolella Nurmeksessakin elettiin jo olympialaisten odotuksessa. Maailmalla ei kuitenkaan vielä kaikki ollut valmiina urheilijoiden rauhanjuhlaan, sillä Korean sota kävi vielä kuumana ja Lähi-Idässä kähistiin öljykentistä. Toisaalta Suomessakin elettiin vielä säännöstelyaikaa -ainakin sokeri, kahvi, riisi ja ravintorasvat olivat vielä kortilla ja miltei kaikki muu enemmän tai vähemmän säännösteltyä -esimerkiksi sementti ja moni muu rakennustarvike oli säännöstelyn alla, mikä vaikeutti mm. asuntotuotantoa.

Jo mainittu Korean sota oli omiaan vauhdittamaan sodanjälkeistä taloudellista toimintaa. Korean sota synnytti maailmanmarkkinoita, jotka mm. tyhjensivät Nurmeksen metsiä ennennäkemättömällä vauhdilla. Iskulause "siemenestä tukkipuuksi" oli totta. Kuvaavaa puun menekille oli mm. se, että joulukuun puolivälissä vuonna 1951 maan savotoilla oli 33.000 miehen vajaus! Samaan aikaan koko maassa oli työttömiä alle 17.000. Kun vielä samana vuotena yli 17.000 suomalaista lähti siirtolaiseksi ja kauppataseen ylijäämää kehuttiin lehdissä ruhtinaalliseksi, voidaan päätellä, että maan talousrakenteista pyyhittiin pölyjä oikein kunnolla.

Taloudellisesta vireydestä antoi hyvän kuvan myös suomalainen "rasvasota", jossa oli suuren maailman piirteitä: Voista oli tullut liukas valuutta, jolla keinoteItiin surutta. MTK varotteli kiskonnasta, mutta lopulta valtio takavarikoi syksyllä -51 tietyllä kellonlyömällä kaiken tuotannossa, kaupan varastoissa ja kuljetuksessa olevan voin.

Paikallisella tasolla vuosi 1951 antoi myös merkkejä paremmasta. Uusia koulupiirejä perustettiin, kouluja rakennettiin. Rakenteilla oli mm. Porokylän koulu. Porokylän puinen "kuiva silta" radan yli korvattiin uudella, betonisella. Porokylään valmistui lehtiuutisen mukaan maamme parhaisiin kuuluva sementtivalimo. Meijeri käynnisteli laajennustaan. Riistavienti Oy ilmoitti Nurmeksen Sanomissa ostavansa metsälintuja. Porsaita oli kaupan lähes joka nurkalla. Markka liikkui.

Tällaisessa ajassa ja ympäristössä ryhdyttiin Nurmeksessa puuhaamaan omaa yrittäjäyhdistystä. Ensimmäinen virallinen merkintä yhdistyksen perustamishankkeesta löytyy Nurmeksen Sanomien 16.10.51 ilmestyneessä numerossa, jossa kerrottiin mm. Neuvostoliiton suunnittelevan lentoa kuuhun, ja julkaistiin seuraavan sisältöinen ilmoitus: "Kaikkia Nurmeksen kauppalan ja maalaiskunnan yksityisyrittäjiä pyydetään kokoontumaan Nurmeshoviin 17.10.51 klo. 19 paikallisosaston perustamista varten." Koollekutsujaa ilmoituksessa ei mainita, mutta myöhemmät jäljet antavat selkeän viitteen siitä, että asialla on ollut Kauppayhtiön silloinen toimitusjohtaja Juho Törhönen, joka varmasti on keskustellut asiasta ennakkoon erityisesti rautakaupanjohtaja Tauno Pölösen kanssa. Joka tapauksessa Juho Törhönen, olematta kertaakaan Nurmeksen yrittäjien puheenjohtaja, oli ensimmäinen nurmekselainen, jolle myönnettiin järjestön pronssinen ansiomerkki. Tämä tapahtui jo perustamisvuonna, mikä seikka kielii Törhösen toiminnasta jo aikaisemmin Pohjois-Karjalan Yrittäjissä. Itse asiassa Juho Törhönen oli perustamassa myös Pohjois-Karjalan Yrittäjiä reilua kymmentä vuotta aikaisemmin vieläpä perustavan kokouksen sihteerinä. Törhösen aktiivisuuden myötä Nurmekseen sitten perustettiin Pohjois-Karjalan Yrittäjien ensimmäinen alaosasto.

Lehti-ilmoituksena esitetty kokoontumiskutsu oli mennyt perille. Perjantaina 19.10.51 ilmestynyt Nurmeksen Sanomat julkaisee kokousuutisen, jossa todetaan: "Nurmeksen yksityisyrittäjäin yhdistys perustettu. Keskiviikkoiltana kokoontui Nurmeshovissa Nurmeksen seudun yksityisyrittäjiä keskustelemaan oman yhdistyksen perustamisesta paikkakunnalle.

Kokouksen avasi johtaja U. Soininen, jonka jälkeen yksityisyrittäjäin Pohjois­-Karjalan aluejärjestön toiminnanjohtaja Koponen selosti yksityisyrittäjien yhdistyksen tarkoitusta yhteistoiminnan yhtenä muotona yrittäjäväen kesken." Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin johtaja T. Pölönen, sihteeriksi joht. V. Kortelainen. Keskustelun jälkeen päätettiin perustaa yhdistys, jonka nimeksi tuli Nurmeksen seudun yrittäjät ja kotipaikaksi Nurmeksen kauppala, toimialueeksi Nurmeksen kauppala, Nurmeksen maalaiskunta ja VaItimo. Samalla päätettiin liittyä alaosastona yrittäjien P-K:n aluejärjestöön, ja hyväksyttiin yhdistyksen säännöt­. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin V. Kortelainen, ja jäseniksi hallitukseen rva. Hilma Pyykönen, rva. Kaisu Närekorpi, joht. J. Törhönen, joht. P. Kaasinen, liikemies P. Udd sekä kaupp. E. Saastamoinen. Lehtiuutisen loppukaneettina todetaan: "Paikkakunnan uusi yhdistys toivoo yrittäjäväen 100-prosenttista mukaan tuloa yhdistykseen, jonka tarkoituksena on omalta osaltaan olla helpottamassa yrittäjäväen monia sellaisia kysymyksiä, jotka yksin ollen ovat vaikeammin hoidettavissa."

Uuden yhdistyksen toiminta lähti käyntiin vireästi. Jo vajaan kuukauden kuluttua perustamisesta yhdistys piti mannekiiniesityksen tanssiaisineen Nurmeshovissa. Myös yrittäjyyden viikon juhlintaan osallistuttiin vahvasti. Nurmeksen Sanomissa ilmestyi 16.11. sen historian ensimmäinen yrittäjäviikon teemanumero, jossa komeili kampanjan valtakunnallinen tunnus: "Vapautta -Vaurautta"

Nurmeksen Yrittäjien ulos näkyvä toiminta keskittyi vuosikokouksiin, joita selostettiin kiitettävällä tarkkuudella Nurmeksen Sanomissa ja myöhemmin Ylä­-Karjalassa, sekä Yrittäjä-viikon viettoon. Y -viikot tulivat vuosikymmeniksi nurmekselaisten odottamiksi tapahtumiksi, jotka toivat viihdettä ja vaihtelua syksyyn. Toisena toimintavuotena juhlittiin vielä vaatimattomasti tunnuksin "Yrittäen eteenpäin", mutta vuonna 1953 pidettiin jo samansisältöiset yleisöjuhlat kauppalassa ja Porokylässä. Puheiden päätteeksi yleisölle tarjottiin kotimainen elokuva. Vuonna 1954 yhdistyksen jäsenyritykset kutsuivat yleisön maksuttomaan teatteriesitykseen, ensin iltapäivällä Porokylään, ja sitten illalla kauppalaan. Tarjolla oli Agapetuksen Matti ja Maija Joensuun kaupunginteatterin esittämänä. Näin oli päästy teatteritarjontaan, jota riitti 70-luvulle asti. Joensuun kaupunginteatterin lisäksi viikoilla vieraili mm. Kajaanin työväenteatteri, Kuopion yhteisteatteri ja Kajaanin kaupunginteatteri. Pitkää teatteriperinnettä seurasi julkkisilmiön myötä tähtivierailut, joissa kansan idolit Marionista Katri-Helenaan täyttivät juhlasalit. Tähtivierailut loppuivat vasta, kun Pielisen Karjalan yrittäjäyhdistykset ryhtyivät pitämään yhteisiä juhliaan vuorovuosin alkaen Nurmeksesta. Alkuun näihinkin tapahtumiin kutsuttiin kaikki halukkaat, mutta myöhemmät käytännöt ovat mm. tila- ja kuljetuskysymysten vuoksi johtaneet siihen, että yhteisiin juhliin osallistuu lähinnä yrittäjäväkeä henkilökuntineen.

Vuonna 1953 vuosikokouksessa yhdistys sai ensimmäisen naisvaliokuntansa. Kuten myöhemmin käy ilmi, naisten asema yhdistyksessä oli jo muutenkin sangen vahva, mutta naisjaosto pääsi toteuttamaan Itsenaisenä toimijana paremmin omia tavoitteitaan. Niinpä yhdistyksen nimissä järjestettiin mm. lastenjuhlia, ensimmäiset vuonna -56, ja yhä uusia muotinäytöksiä, joissa esiteltiin nimenomaan paikkakunnan yritysten edustamia asusteita. Ensimmäisen naisjaoston muodostivat kokoonkutsujana Hilma Pyykönen, ja rouvat Tuulikki Timonen, Hilda Nykänen, Elsa Virtanen sekä neiti Eeva Mikkonen.

Omassa virkistystoiminnassa pikkujoulut ovat pitäneet pintansa tähän asti. Ensimmäinen pikkujoulu pidettiin Nurmeshovissa jo 9.12.51. Muussa virkistystoiminnassa virkistys vain harvoin on ollut tapahtuman päätarkoitus: 70­-luvulla käynnistyneisiin kevätretkiin on kytketty aina tutustumiskäyntejä seudun yrityksiin, ja samalla vuosikymmenellä aloitettuihin syysristeilyihin edes rautaisannos kulloisenkin sponsorin toiminnan esittelyä.

Jäsenistö

Yhdistyksen jäsenistö on alusta alkaen ollut läpileikkaus koko yrittäjäkentästä. Mukana ovat olleet kaikki kokoluokat yhden ihmisen yrityksistä seudun suurimpiin. Kauppayhtiö on Juho Törhösen myötä ollut yhdistyksen vankka tukija ensimmäisillä vuosikymmenillä -kokousuutisissa poikkeuksetta mainittiin, että lopuksi nautittiin Kauppayhtiön tarjoamat kahvit.

Kuten säännöissä todettiin, yhdistyksen toimialueeseen kuuluvat myös maalaiskunta ja VaItimo. Toiminnan ensimmäinen vuosikymmen ei ehättänyt vielä lopulleen, kun valtimolaiset tekivät pesäeron ja perustivat oman yhdistyksen. ­Aikakirjat eivät ole kertomassa pesäeron syytä, mutta joka tapauksessa asia koettiin Nurmeksessa menetyksenä. Vielä niinkin myöhään kuin 1977 yhdistyksessä suunniteltiin ja toteutettiin, kuten silloisessa pöytäkirjassa mainittiin, "ristiretki " VaItimolIe sikäläisten yritysten saamiseksi jäseniksi. Sen verran siitä oli hyötyä, että Valtimon jo uinahtanut yrittäjäyhdistys virkosi henkiin. Hyvä työ tuli tehdyksi, olivatpa motiivit mitkä hyvänsä!

Jäsenmäärät ovat vaihdelleet vuosien myötä. Puheenjohtaja on 60-luvun alun 24 jäsenyrityksen määrästä maininnut huolensa, ja vuosittain toistuu toimintasuunnitelmissa jäsenhankinnan tehostaminen. Nurmeksessa tuo ei jäänyt suunnitelmaksi, vaan esimerkiksi vuonan 1977 yhdistys voitti aluejärjestön jäsenyhdistysten hallituksille julistetun jäsenhankintakilpailun, jonka tuloksena oma jäsenmäärämme nousi 53:een. Hallitus oli pakkorakosessa, sillä kisan oli ideoinut juuri ensimmäistä vuottaan yhdistyksen hallituksessa ollut Pekka Tavi, joka myös oli hankkinut komeat palkinnot. Hallitus oli myös näyttävästi haastanut muut yhdistykset kilpailuun. Palkinnot  jäivät kotiin. Vuonna 1989 tuli jälleen kerran voitto jäsenhankintakilpailussa. Silloin jäsenmäärä nousi kolmella kymmenellä. Yhdeksän jäsentä hankkinut Keiju Lahtinen oli oikeutettu palkintona olleeseen Leningradin matkaan, mutta kun hän oli estynyt lähtemästä, matka vedettiin arvalla Anneli Pulkkiselle. Jäsenhankintaa on jatkettu edelleen, ja niinpä tänä vuonna jäsenyritysten määrä nousi komeasti yli sadan.

Koulutusta ja vaikuttamista

Nurmeksen Yrittäjillä on ollut vankka kouluttajan maine alusta alkaen. Jo vuonna 1952 pidettiin aluejärjestön antaman koulutusavun turvin liiketyöntekijöiden kurssi, jolta sai todistuksen peräti 74 kurssilaista. Koulutusta on jatkettu läpi vuosien kuunnellen tarkoin jäsenistön omia koulutustarpeita tai pureutuen kulloinkin ajankohtaisiin aiheisiin, kuten näinä aikoina euron tuloon.

Komeimman koulutustapahtumien sarjansa yhdistys kuitenkin toteutti 1988- 89, kun se vei läpi Nurmes palvellen parempi -koulutussarjan, joka oli todellinen menestys. Jo kampanjan aikana se sai suurta huomiota osakseen, ja kun vuonna 1989 loppuraportti julkistettiin, kiinnostus maakunnassa ja kauempanakin oli suuri . Vastaavanlaisiin tapahtumiin ryhdyttiin muuallakin.

Palvelukoulutusprojektiin anottiin lääninrahaa 400.000 markkaa. Hyvin suunnitellun hankkeen ja lääninrahan turvin pidettiin kaksivuotiskautena kaikkiaan 60 koulutustilaisuutta, joihin osallistui jo silloin yli 2.500 henkeä yrittäjiä, yritysten ja laitosten työntekijöitä ja opiskelijoita. Kun 1989 saatiin kaupungilta 20.000 markan lisärahoitus, voitiin projektia vieläjatkaa niin, että se kaikkineen tavoitti loppujen lopuksi lähes 3.000 henkeä­

Palveluprojekti oli tietynlainen vaikuttamishanke, mutta suoriakin kanavia käytettiin. Esimerkiksi 1970-luvun lopulla yhdistys hankkiutui kaupungin keskustelukumppaniksi ja oli kuultuna mm. kuntasuunnitelmasta. Kokeiltiin myös päättäjälounaita, joilla yrittäjät tapasivat kaupungin virkamiesjohtoa. Pariinkin otteeseen kokeiltu rupattelutuokio on sittemmin kuivunut kokoon; -ruoka maistui, mutta asiat eivät juuri liikahtaneet.

Kun ystävyyskuntatoiminta Segezan kanssa käynnistyi, ystävyyskaupungit laativat rungon myös taloudellisen yhteistyön kehittämiseksi. Toiveitakin herättänyttä linjausta tehtiin myös yrittäjien voimin. Kaupungin kutsumana yrittäjät olivat edustettuina Matti Turusen ja Laila Reinikaisen voimin Segezassa toukokuussa 1990 pidetyssä neuvottelussa, jossa yhteistyönmuotoja kartoitettiin. Jo vuotta aikaisemmin oli yhdistyksen hallitus lähettänyt kaupungin elinkeinoasiamiehelle kirjelmän, jossa pyydettiin etsimään rajan takaa sellaisia yrityksiä, joiden kanssa olisi mahdollisuus yhteistyön käynnistämiseen.

Yhdistys on joinakin aikoina ollut hyvinkin aktiivinen kaupungin tekemisten seuraaja. Eräänä vuotena kaupunkia paheksuttiin siitä, että se oli sallinut ulkopaikankuntalaiselle valokuvaamolle monopolin Nurmeksen koulujen luokkakuvauksiin. Yhdistys on muutamaan otteeseen napissut myös kaupungin hankintatoimen ostojen suuntautumisesta liian herkästi oman alueen ulkopuolelle. Yhdistyksen merkitys Nurmeksen kauppakoulun perustamiseen oli vahva, ja erityisen merkittävä oli yhdistyksen panos silloin, kun oltiin toteuttamassa nykyisen oppimiskeskuksen laajennusta­

Kun elävässä yhteisössä ollaan, yrittäjät ovat paljossa mukana. Niinpä yhdistys on pitkään ollut edustettuna mm. Pohjois-Karjalan kesäyliopiston Nurmeksen kesäyliopistojaoksessa. Samoin yhdistys hankkiutui Karjalainen kulttuurikeskus Bomba ry:n hallitukseen.

Presidentti Martti Ahtisaari sai postia yrittäjiltä kutsun kera, mutta miestä ei näkynyt. Tiukempaa kieltä käytettiin silloin, kun yhdistys lähestyi kirjeitse pääministeriä, liikenneministeriä ja VR:njohtoa Joensuu -Kontiomäki -rataosan turvaamisen ja peruskorjauksen puolesta. Rata-asiaan on puututtu useasti ja monin keinoin, ja epäilemättä juuri yrittäjien vahva näkyminen asiassa on vaikuttanut siihen, että Nurmekseen yleensä vielä pääsee junalla.

Erääksi vaikuttamiskeinoksi voidaan lukea myös teleliikenteen kilpailuttaminen, kun se ensimmäisen kerran tuli mahdolliseksi. Seppo Asikaisen ideasta ehkä ainoanainoana tai ainakin ensimmäisenä yhdistyksenä kilpailutimme jäsenyrityksillemme mahdollisimman edullisen telepalvelupaketin ja saimme sen tuloksena myös sievoisen summan yhdistyksen kassaan, jota yleensä piti tasapainossa vain naisten innolla järjestämät arpajaiset ja satunnaisemmat Vappuvipinätuotot.


Puurtajia ja uusi syntyminen
Jo aikaisemmin oli esillä, että naisilla on aina ollut vahva asema yhdistyksessä­. Ensimmäisinä toimintavuosina naisia oli hallituksessa suunnilleen kolmannes. Heidän joukossaan oli todellisia puurtajia -esimerkiksi Hilma Pyykönen, perustajajäsen, oli hallituksen jäsen 17 vuotta yhtä kyytiä. Tuulikki Timonen oli hallituksessa täydet 15 vuotta ja Maria Kinoskin kahdeksan.

Miesten kestovaikuttajia alkuaikoina olivat perustajajäsenistöön kuuluneet Paul Udd ja Eino Saastamoinen, joille kummallekin kertyi hallitusvuosia 14. Tauno Pölönen istui hallituksessa 12 vuotta, Mauri Puustinenkin kymmenen. Myöhempien vuosien kestojäseniä ovat olleet Martti Puumalainen 18 vuotta, Pekka Tavi 15:llä hallitusvuodellaan, 12 vuoden Seppo Asikainen, kymmenen vuotta hallituksessa olleet Pentti Kärkkäinen ja Matti Naumanen sekä nyt kahdeksatta vuottaan hallituksessa ja sihteerinä toiminut Matti Asikainen. Seppo Harju on valittu hallitukseen ensimmäisen kerran vuonan 1971, hallitusvuosia on kertynyt kaikkiaan 23. Kaikkiaan yhdistyksen hallituksessa on 50 vuoden aikana ollut muutamaa vaille sata nurmekselaista ja vaItimolaista yrittäjää.

Puheenjohtajia on ollut kaikkiaan 15. Nyt neljättä puheenjohtajuusvuottaan päättävän Erkki Timosen lisäksi puheenjohtajina ovat olleet Vesa Kortelainen kolme vuotta, Tauno Pölönen kahdeksan, Mauri Puustinen neljä, Veikko Kantala yhden, Jaakko Itkonen kuusi, Unto Naumanen ja Kauko Mustonen kaksi, Pekka Tavi kolme, Pentti Kärkkäinen kolme, Sirkka Korhonen yhden, Arvo Kämä yhden, Matti Naumanen neljä ja Simo Kuittinen kolme vuotta.

Yhdistyksen hallituksessa vuosina 1951 -200 I toimineet toimivuosineen:
Seppo Harju, 23 Marja Hurmemaa, 2 Elisa Mustonen, 2 Martti Ruokolainen, 2 Aino Tiainen, 2 Kauko Räsänen, 2 Olavi Saukkonen,2 Unto Naumanen, 8 Matti Turunen, 6 Kauko Mustonen, 12 Juhani Rantala, 2 Annikki Jaaranen, 2 Martti Puumalainen, 18 Pekka Tavi, 16 Hemmo Reinikainen, 4 Arja Pellinen, 6 Vieno Honkanen, 4 Eila Salo, 2 Leo Vaahersola, 2 Raimo Korkalainen, 2 Lasse Jääskeläinen, 2 Pentti Kärkkäinen, 10 Pekka Naumanen, 3 Teuvo Kivimäki, 2 Sirkka Korhonen, 7 Eeva Nevalainen, 4 Heikki Okkonen, 4 Nestori Kainulainen, 2 Arvo Kämä, 2 Matti Naumanen, 10 Kari Hurmemaa, 2 Anneli Pulkkinen, 6 Yrjö Pelkonen, 4 Valtteri Mikkilä, 6 Laila Reinikainen, 6 Seppo Laaninen, 4 Esko Muhonen, 2 Yrjö Räsänen, 2 Kati Pantio, 6 Pentti Tiainen, 2 Seppo Asikainen 12, Eero Mikkonen, 2 Ansa Heikkinen, 2 Simo Kuittinen, 6 Aki Teräntö, 4 Pirkko Vänskä, 2 Minna Murtonen, 2 Erkki Timonen, 5 Pekka Mustonen, 2 Matti Asikainen, 8 Terttu Siira, 5 Matti Kämäräinen, 2 Hannu Mikkilä, 5 Esko Heikkinen, 4 Anita Kärkkäinen, 3 Ritva Ryttyläinen, 2 Matti Hakomäki, 1

Yhdistyksen sihteerit ovat olleet yleensä pitkäaikaisia. Kauppayhtiö sponsoroi sihteerin vuosiksi omista miehistään, kun Olli Nevalainen, Paavo Hyvärinen ja Vilho Tiainen vastasivat liki 20 vuotta sihteerin tehtävistä. Jatkossa sponsorointi on jatkunut -sihteerin töistä ovat vastanneet pitkään mm. Meritan (KOP) Paula Keränen, Saimaa Ferriesin Anu Turunen ja nyt jo kahdeksatta vuotta Nurmes- Tilin Matti Asikainen.

Jossakin vaiheessa yhdistyksessä havahduttiin huomaamaan, että mm. koulutusprojektin lääninrahaa oli pyörittänyt rekisteröimätön yhdistys. Perustettaessahan oli liitytty Pohjois-Karjalan yrittäjiin sen alaosastona. Ajanoloon kokousilmoituksiin ja sitten kaikkeen muuhunkin tekstiin vain oli hiipinyt yhdistyksen nimen perään ry , ja siihen se oli jäänyt­.
Asia pantiin järjestykseen 3 0.11.1990 pidetyssä ylimääräisessä ja samalla yhdistyksen perustavassa kokouksessa. Näin yhdistys oli tavallaan syntynyt uudelleen. Tuon ensimmäisen tosi virallisen hallituksen puheenjohtaja oli Seppo Asikainen, ja hallituksen jäseninä olivat Seppo Harju, Eeva Nevalainen, Anneli Pulkkinen, Martti Puumalainen, Pekka Tavi, Seppo Laaninen, Matti Naumanen, Valtteri Mikkilä, Eero Mikkonen, Yrjö Pelkonen ja Laila Reinikainen.

Menestyjiä  

Vuosien saatossa yhdistyksen jäsenkunnassa on ollut monenlaisia menestyjiä. Yritysten ja yrittäjien aikaansaannokset ovat usein olleet esimerkkinä ja laajemminkin, mainittakoon vaikkapa Pekka Tavin merkitys hirsirakentamisen uuteen tulemiseen Suomessa tai Matti Turusen panos suomalaiselle sisävesiliikenteelle tai Urpo Saastamoisen uraauurtava työ ulkoilupukinealalla. Tämän päivän menestyjistä voitaisiin mainita vielä vaikkapa Te-Se-Ma Neule Oy, Karelment Oy ja Nurmeksen Filetuote Oy ja Kuopiotakin rakentava Rakennusliike Mustonen Oy. Tässä tarkastellaan kuitenkin menestyjiä yhdistyksen sisältä katsottuina, eli luettelona Vuoden yrittäjistä vuodesta 1978 alkaen:

1978 Rakennusliike Pekka Tavi Ky
1979 Kauppias Martti Puumalainen
1980 Nurmeksen Lasi Ky
1981 Potokat Ky ja Kauppias Eeva Nevalainen
1982 Ylä-Karjalan Vaatetus Ky ja Betonivalmiste H. Reinikainen Ky
1983 Autoilija Valtteri Mikkilä ja Pentsep Ky
1984 Nurmeksen Maatalous ja Rautakeskus Kauko E. Naumanen Ky  ja Nurmeksen Työstö ja Tarvike Ky
1985 Torihalli Jaakko Päivinen Ky ja Rakennusliike Mustonen & Kainulainen
1986 Maalausliike Yrjö Pelkonen Ky ja Autokoulu Asikainen Ky
1987 Nurmeksen Kirjapaino Oy
1988 Hotelli-Ravintola Nurmeshovi
1989 Nurmeksen Kauppa Oy
1990 Koneurakointi S. Kuittinen Ky
1991 Aronsalmen Lomamökit
1992 Pielisen Hinaus Ky
1993 Te-Se-Ma Neule Ky
1994 Durchman Ky ja Konesola Ky
1995 Auto-ja varaosaliike Mikkonen Ky
1996 Nurmeksen Filetuote Oy
1997 Pielispakari Oy
1998 Nurmeksen Metalli Oy
1999 Nurmes- Tili Oy
2000 Motoajo Oy   

Vuoden yrittäjiksi maakunnassa ovat yltäneet Matti Turunen peräti kahteen otteeseen, sekä Pekka Tavi.
Järjestön sisällä jäsenistömme on ollut tiukasti mukana aluejärjestön toiminnassa. Juuri nyt puheenjohtaja Erkki Timonen on aluejärjestön hallituksen ja työvaliokunnan jäsen. Samoja tehtäviä aikaisemmin hoitanut Seppo Asikainen on jo muutaman kauden ollut yrittäjien valtakunnallisen kattojärjestön hallituksessa oman toimialajärjestönsä, Autokoululiiton, edustajana.

Tähän on kirjattu joitakin yrityksiä ja yrittäjiä nimien kera. Nimikettä menestyjä on kuitenkin käytettävä jokaisesta, joka näinä päivinä kykenee omilla tiedoillaan, taidoillaan ja rohkeudellaan hankkimaan oman toimeentulonsa, työllistämään muita ja näin rakentamaan yhteiskuntaamme. Menestyvä yrittäjä on yhteiskuntamme paras tuki.

* Historiikki on sarja poimintoja, joissa voi olla jokunen virhekin. Hankaluutta aineiston kokoamisessa on tuottanut se, että yhdistyksen kaikki asiapaperit hallituksen ja yleisten kokousten pöytäkirjoineen tuhoutuivat Kauppayhtiön palossa helmikuussa 1961 lukuun ottamatta yhdistyksen alkuperäisiä sääntöjä, jotka palon aikana ovat olleet jossain muualla. Toiminnan ensimmäisen kymmenvuotiskauden tiedot on poimittu Nurmeksen Sanomista.

Seppo Harju